Kirjoitetut vastaukset

Hienoja kuu-kuvia kaikilla ja Matin tanssiva Jupiter aivan loistava. Siitä sitä näkee ettei mokatkaan mitään pahoja ole vaan voivat synnyttää hienoja kuvia. Tanssiva Jupiter siinä todella on.

Tässä jokunen viikko sitten kuuntelin radiota ja siellä tähtitieteilijä antoi hyviä neuvoja miten tavallisella kameralla saadaan hyviä tähtikuvia. Mutta harmikseni en muista juurikaan mitään muuta kuin että järjestelmäkameralla saa kelpo kuvia. Kaukoputki lienee hyvä hankkia jos aikaa tähtiä enemmänkin kuvata.

Ajattelin mennä ulos jonain yönä kunhan ei sada, eikä taivas ole aivan pilvessä. Kuusta olen saanut hyviäkin kuvia ihan tavallisella 75-300 linssillä, mutta tähtitaivasta en ole vielä uskaltautunut kuvaamaan. Näiden kuvien innoittamana pitänee kokeilla.

Yhden olen ajatellut hankkia sitten joskus kunhan saan selville mihin linssiin. Mulla on polarisaatiosuodin, jota käytän maisemakuviin ja se riittää niihin. Jos ajattelee esim. kuvaavansa noita koskikuvia niin niissä olen käyttänyt 70-300 mm linssiä ja siihen varmaan sen suotimen tarvitsisin. Kolmas mulla on 60 mm makro lähikuviin, mutta tarvitsenko siinä suodinta vai en. Näiden välillä pähkäilen. Kun sellaisen hankin niin varmaan sitten tuohon 70-300 milliseen.

Suomi on synkkien laulujen ja näköjään myös synkkien valokuvien maa. Ihan positiivisessa mielessä

Tykkäsin eniten tuosta kuvasta, jossa on katonrajassa muurinkyljessä musta aurinko. Se on kuin piste iin päälle tässä synkkien laulujen ja unohdettujen talojen tarinassa. Kaikki kuvat ovat ammattitaitoisia. Jos joku ostaisi synkkiä kortteja näistä saisi hyviä sellaisia. Pidin myös tuosta tavastasi laittaa signeeraus kuvan alle mustaan laatikkoon. Toimi ainakin näissä kuvissa hyvin ja teki niistä postikorttimaisia.

Hienoja nämä kaikki koskikuvat. Itse olen kerran veiraillut Langinkoskella ja saanut aikaan vähän vastaavia, mutta eivät vedä vertoja teidän tunnelmaanne.

Yritin etsiä exif-tietoja mutten löytänyt. Millä linssillä tämä on kuvattu kun horisontti kaareutuu. Tekee kuvaan hienon efektin.

HOS:n ruusuun ei ole mitään mitä lisäisin tai poistaisin. Niin täydellinen otos että kaipaisin siihen rosoa tai jotain pientä "vikaa" että se vaikuttaisi inhimillisemmältä, jos kuva nyt inhimillinen voi olla.

Kaikkihan me ollaan kesäharjoittelijoita jos ei oteta lukuun muutamaa talvipäivää.

Lajista ei minullakaan ole tietoa. Kaipaisin kuvaan vähän terävyyttä isoimman kukan kohdalle. Nyt ainakin minun silmissäni tuntuu koko kuva vähän samealta. Kukkien väristä sen sijaan pidän kovasti.

Hienoja kuvia ja erinomainen oivallus kertoa tarinoita kuvilla. Vähän minua häiritsivät nuo tekstit kuvissa. Antaa kuvien kertoa tarina itse, sillä tarina on jokaiselle meistä erilainen ja se on sen tarinan viehkeys, mysö.

Ja sitten ehdotuksia. Josko voisi jotain kohtaa kuva-tarinassa painottaa esim. eri kokoiset kuvat, erilaiset rajaukset, limittäin etenevä kuvasarja, jossa kuvat voisivat jatkua toisistaan ja erota jossain kohden selvemmin jne.

Ensimmäinen kuvasarja kertoi minulle tällaisen tarinan: Lähden kulkemaan, ihan minne vaan, kun kerran tie on avoinna taas. Eksyn metsään paljaita puita tulvillaan ja näen taivaan taas. Metsä vie ja päättyy mereen, veden ääreen, lähteelle. Pysähdyn. Erilainen tie on avoinna. Ei kuitenkaan vaivatta synny vapaus.

Pidin myös siitä toisesta vaikka se olikin kauttaltaan mustavalkoinen. Siinä tarina oli selkeämmin vaeltajan.

Mutta sarjaa kannattaa ehdottomasti jatkaa. Minusta melankolia tai surumielisyys ei ole paha.